Yhä parempaa mysliä :)

Laitoin tässä taannoin blogiini reseptin myslistä, joka on tullut jäädäkseen tähän talouteen. Joskus sitä kuitenkin kaipaa uusia makuja ja etsiskelin tässä yhtenä päivänä makoisalta kuulostavia reseptejä ja päädyinkin uuteen kokeiluun.

Itse tehdylle myslille näyttäisi löytyvän myös hienompikin nimi, granola. Tämän reseptin löysin Kinuskikissan blogista. Jätin siitä ihan jokusen ainesosan pois ja makeutuksen tein myös eri tavalla. Banaanijauhe kyllä kiehtoo kokeilemaan, kunhan muistaa sen ensin ostaa :)

Tämä mysli syntyi seuraavalla reseptillä:

1 dl hunaja

4 rkl rypsiöljy

kanelia

kardemummaa

hitunen suolaa

Nämä siis kiehautetaan kattilassa. Tämä osuus siis sama kuin aiemmassa reseptissä, mutta kardemummaa lisänä.

1 dl manteleita

1 dl pähkinäsekoitusta

5 dl kaurahiutaleita

1 dl paahdettuja kookoslastuja (Urtekram)

1 dl chia-siemeniä

Sekoita kaikki keskenään. Paahda uunissa 100 astetta 60 minuuttia. Kääntelin mysliä paiston aikana 15 minuutin välein.

Itse pidin tästä myslistä enemmän kuin aiemmasta. Kardemumma antaa ihanaa mausteisuutta ja oli kiva päästä ensimmäistä kertaa hyödyntämään myös chia-siemeniä. Kookoslastut olivat myös mukava uusi tuttavuus. Herkullista ja helppoa :)

Onnistumisen iloa keittiössä

Olen potenut flunssaa jo kohta kolmatta viikkoa. Kaikki keinot sen taltuttamiseen alkaisivat olla jo kultaakin kalliimpia. Ystäväni vinkkasi minulle, että inkivääri-juomasta voisi olla apua. Niinpä läksin etsimään ohjetta kyseiseen parantavaan juomaan ja löysin ohjeen Anu Harkin pitämästä Kotoliving -blogista nimellä flunssajuoma. Juomaa kannattaa nauttia muutoinkin kuin vain flunssassa, koska sillä näyttäisi olevan paljon terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Juoma valmistui nopsasti ja maistuikin, vähän yllätyksellisestikin, hyvälle. Juoman valmistamiseen tarvitaan vain:

1 litra vettä

1 sitruuna

pala inkivääriä

hunajaa

Laita vesi kattilaan ja purista sinne puolikkaan sitruunan mehu. Kuori toinen puolikas ja leikkaa lohkoiksi. Lisää ne myös kattilaan. Leikkaa inkivääristä 5-6 ohutta viipaletta ja lisää joukkoon. Keitä noin 15 minuuttia. Siivilöi juoma ja lisää hunajaa juomaan oman maun mukaan.

Juomaa voi halutessaan myös maustaa esimerkiksi kanelilla (kanelitanko heitetään vain kiehumaan mukaan). Queens of Delicious -blogissa maustamiseen oli käytetty tuoretta kurkumaa ja mustapippuria. Kaneli kuulostaa ehkä tässä vaiheessa kokeilemisen arvoiselta. Kerronpa sitten, kun olen saanut kokeiltua :)

Valmisruuista Saarioisten lihaperunasoselaatikko on jo pitkään ollut suosikkiani. Tänään kuitenkin ryhdistäydyin ja tein sitä itse. Ja toden totta, siitä tuli kuin tulikin erittäin makoisaa. Olen usein ajatellut, että en saisi tähän tarpeeksi makua, jotta se maistuisi edes joltain. Mutta tänään uskalsin kaataa maustepurkista ihan kunnolla ja kylläpä siihen makua tuli. Tytötkin vetivät sitä lautaselliset, isompi jopa kaksi :)

Reseptin löysin Soul Kitchen -blogista. Ruoka maistui juuri siltä miltä äitien tekemän ruuan pitää maistua :)

Nopsaa lukuviihdettä

Sain tänään päätökseen Liane Moriartyn uusimman suomennoksen Nainen joka unohti. Ahmin sitä hullun lailla, koska eräpäivä oli jo muutama päivä sitten :)

Voin yhtyä monien kirjoja lukeneiden mielipiteisiin (mm. Amman lukuhetki- ja Kirjakirppu-blogit). Moriartyn teksti on kevyttä ja helppolukuista, hauskasti ja koukuttavasti kirjoitettua. Epävarmuus tarinan päättymisestä pitää pintansa loppuun asti. Onko kirja kuitenkin pieni välipala, jonka voi unohtaa helposti? Samaa kieltämättä pohdin itsekin.

Näin kävi mm. Moriartyn aiemmalle teokselle Hyvä aviomies. Olen lukenut sen. Ehkä tämä sallitaan tämänkaltaiselle "hömppä" kirjallisuudelle, jossa ei kuitenkaan ole mitään piinavan koukuttavaa sisältöä, joka seuraisi lukijaa lukuhetkien ulkopuolellekin. Ehkä juuri tätä ennen minut todella mukaansatemmannut Renee Knightin kirja oli vain niin hyvä, että oli kyseessä kirja kuin kirja, olisi sillä ollut tekemistä selättää edeltäjänsä.

Kirja oli kuitenkin hyvä, vaikka välillä mieleen hiipi ajatus siitä, että tarinan olisi saanut kyllä kerrottua huomattavasti vähäisemmälläkin sivumäärällä (495). Loppujen lopuksi sijoittaisin kirjan kategoriaan "Aurinkotuolikirjat". Sen lukisi kivasti viikon mittaisella rantalomalla :) Suosittelen tarttumaan, mikäli haluaa mukavaa ajanvietettä ja leppoisaa lukukokemusta. Mutta ennen kolmatta Moriartyn suomennettua teosta Mustat valkeat valheet, taidan kuitenkin hypätä taas vähän erilaiseen maailmaan, joka painii samassa sarjassa Knightin kirjan kanssa. Lukuun siis Paula Hawkinsin Nainen junassa.

Ihania iltapalasia

Tai aamupalasia :) Niin tai näin, on niihinkin ruokailuhetkiin välillä kiva keksiä jotain uutta. Itse valmistettu mysli on yksi lemppareista ja sitä syntyy tasaisin väliajoin rahkan kaveriksi iso purkillinen.

Viime viikkoinen pohjoisen vieras pyysi minulta tätä reseptiä ja ajattelin samantein päivittää sen sitten tännekin. Vähän aikaa sitten ostamani kaupan myslipussi jäi kyllä viimeiseksi. Mikäli ei halua ostaa niitä sokerilla yms. aineilla kyllästettyjä myslejä (jotka ehkä maistuvat joltakin), saa rahalleen kovin kuivaa vastinetta. 

Olen joskus aikoinaan poiminut tämän mysliohjeen jostakin lehdestä ja kirjannut sen ilman tarkempia merkintöjä reseptivihkooni. Ihan tarkkaan alkuperäistä reseptiä en ikinä ole noudattanut ja kirjaankin tähän nyt sen version, josta oma suosikkini on muodostunut. Vinkkinä voisin antaa, että vähänkään tummempia pähkinöitä ei kannata käyttää, koska niihin tulee tosi helposti hieman kärtsän makua uunissa. Alkuperäisessä ohjeessa kaurahiutaleiden kaverina ovat spelttihiutaleet sekä lisänä makua antamassa vielä kookoshiutaleet. Mutta tämähän on sellainen resepti, johon voi laittaa melkeimpä mitä tahansa ja varmasti jokainen löytää sen oman suosikkinsa. Mutta alla oleva on hyvä perusresepti. 

Home made mysli

1 dl hunajaa

4 rkl rypsiöljyä

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

ripaus suolaa

Laita nämä kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna seos.

3 dl kaurahiutale

2 dl kauralese

100 g cashew pähkinöitä

1 dl kurpitsansiemeniä

Sekoita nämä ainekset keskenään. Kaada sitten mausteseos sekaan ja kippaa koko homma leivinpaperille. Paista 175 asteessa noin 15 minuuttia (kiertoilmauunissa), puolisen tuntia muutoin. Kääntelen mysliä muutaman kerran paiston aikana.

Samaiselta pohjoisen tädiltä sain vinkin myös banaanilättyihin. Terveellistä, herkullista ja nopeaa, mitä muuta ihminen voikaan toivoa. Vähän marjoja pakkasesta päälle ja kylkeen muutama lusikallinen rahkaa. Oli muuten herkkua! Ja näihin saa tuhottua niin hyvin ne hieman mustuneet banskut, joita et muuten tulisi syöneeksi!

Resepti näihin oli Vappu Pimiän käsiäalaa ja löytyy Iltasanomien sivuilta. Suosittelen tekemään pannulla useita pieniä lättyjä, koska niitä on helpompi käsitellä. Ja näissä pätee ihan sama kuin oikeissakin lätyissä, ensimmäiset ovat vähän hankalia, mutta sen jälkeen paisto onnistui oikein hyvin. Kommenteissa monet suosittelevat esim. maissijauhoja tai jotain hiutaleita lisättävän taikinaan, mutta itse en moisia kaivannut. Paistamisessa täytyy vain olla tosi pitkäjänteinen :)

Ja sitten on pakko vielä laittaa tähän yksi kiva resepti, joka menee mainiosti niin aamu-, ilta-, kuin välipalanakin esimerkiksi jogurtin tai rahkan kaverina. Meille oli tässä taannoin ilmestynyt sellainen kilon pussi omenoita, jotka uhkasivat alkaa siirtyä biojätteeseen. Kuten myös niiden vieressä olleet päärynät. Niinpä niistä syntyikin aivan loistava omena-päärynä-kaurapaistos! Ohjeen otin Kinuskikissan -sivuilta. Tämä ei ole mikään terveyspommi, mutta makupommi onkin. Tämä meinasi hävitä astiasta ennen kuin oli ehtinyt käydä edes uunissa :)

Sitten lopuksi vain muutama fiilistelykuva, kyllä se kesä sieltä tulee. Varmimmat merkit siitä ovat torikahviloiden avautuminen ja jäätelön syönti ulkona hanskat kädessä :)

                                                           

                                                           

Maukasta hetkessä!

Ihana auringonpaiste ulkona, joten ruokien täytyy syntyä nopeasti! Olen jo pitkään metsästänyt täydellistä reseptiä lappapuuroon, tai oikeastaan sitä oikeaa suhdetta marjoja, vettä ja mannaryynejä. Usein puurosta on tullut hieman liisterimäistä, joka on tarttunut kitalakeen kiinni. Mutta onneksi nyt olen lähempänä täydellisyyttä ja kuohkeaa puuroa syntyy useamman kerran viikossa! Ja mikä parasta marjat saavat kyytiä pakkasesta ja samalla saa lääkittyä itseä näin flunssan jyllätessä.

Kuohkean lappapuuron salaisuutena näyttäisi olevan 1 litra vettä, 8 dl marjoja, 1-1,5 dl sokeria ja 1 dl mannaryynejä. Puuro jää keittämisen jälkeen melko "veteläksi" ja vispauksen alkaessa tuntui siltä, ettei se puuroudu ollenkaan. Vispasin puuroa useammassa erässä, joten puuro ehti seisoa aina hetken ja jäähtyä lisää. Tänään herkku syntyi punaisista viinimarjoista ja oli maukasta. Samanaikaisesti syntyi myös rahkan kaveriksi marjakeittoa mustaherukoista. Siihenkin lorautin 1 litran vettä, 8 dl marjoja sekä noin 1 dl sokeria. Perunajauhoja suurustamiseen käytin 1,5 rkl. Keitostakin tuli hyvää ja hakkaa mennen tullen kaupan valmiskeitot :) 

Näiden jälkeen alkoi tehdä mieli päiväkahvin seuraksi maukasta ohrarieskaa, joka sekin valmistuu hetkessä ja on ihan taivaallisen hyvää. Rieskan reseptin löytää Habanerokitchen -blogista. Olen kaulinnut taikinan melko ohueksi ja kertaalleen onnistuin tekemään jopa näkkäriä :) Vaalea siirappi antaa kivasti rieskalle makeutta. Mutta kannattaa rohkeasti jättää taikinalle paksuutta, jos haluaa rieskasta paksumpaa. Helposti siitä tulee kaulittua todella ohutta.

No mutta sittenhän oli jo aika keksiä jotain ruokaa iltapäiväksi. Yhteishyvä-lehdessä oli maukkaan näköinen kanarisoton ohje ja sitä testasinkin tänään. Ja olihan se ihan hyvää perussettiä. Ei mitään makujen ilotulitusta, mutta juuri sellaista helppoa ruokaa, joka maistui lapsille ja päästiin mukavasti päivässä eteenpäin :) Ehdottomasti enemmän makua saa mikäli broileri on marinoitua, mutta maustamattomanakin oli oikein hyvää. Mikäli joku keksii jotain kivoja maustamisvinkkejä tähän, otan niitä mielelläni vastaan!

Löysin taannoin kivan keittokirjan, joka sopii erittäin hyvin tämän hetkiseen ruokafilosofiaani. Hans Välimäen Mummola -reseptikirja sisältää herkullisen oloisia nostalgisia ruokia, jotka näin lapsiperheen näkökulmasta ovat juuri niitä parhaita. Tästä kirjasta löytyy kootusti niitä monia herkkuja, joita minunkin mummoni aikoinaan teki. Huomenna kokeiluun pääsee lihapiirakka ja etenkin lindströminpihvit muistan lapsuudestani, joita usein mummolta toivoin. Toivottavasti ne maistuvat omatekeminäni yhtä herkullisilta :)

Pääsiäisen highlightit

Niin se vaan taas hujahti pääsiäinen vm. 2016. Sääthän suosi oikein kunnolla ja olikin ihana viettää aikaa ulkona niin perheen kanssa kuin yksinkin. Olen ollut niin innoissaan, kun vanhempi lapseni vihdoinkin rohkaistui mutkamäessä ja käytiinkin nauttimassa laskettelupäivästä "isompien" kesken Häkärinteillä Hankasalmella. Voin lämpimästi suositella paikkaa kaikille, jotka vain laskettelupaikkaa täältä keskemmältä Suomea kaipaavat. Lasten tarpeet huomioitu erinomaisesti! 10 points :)

Tämän päiväiselle juoksulenkillekin riensin kirmaten, koska sen päätteksi oli luvassa kunnon rahkapiirakka kahvit. Piirakka onnistui loistavasti ja tätä tekee mielellään myös pääsiäisen ulkopuolella.

Rahkapiirakan ohjeen löysin Peggyn pieni punainen tupa -blogista. Reseptissä oli mukana myös Smarties-karkkeja, mutta ne päätin jättää pois. Ne eivät mielestäni erityisen kauniilta blogissa olleessa kuvassa näyttäneet, enkä toisaalta osannut niitä tähän edes kaivatakaan. Sen verran tuossa tsekkasin, että samalla kaavalla oli tehty myös mustikkainen versio, pitänee kokeilla sitäkin :)

Kun kerran em. blogin löysin, ammensin sieltä myös muutaman ruuankin. Mikään ruokien kaunokainen tämä ei tosissaan ole, mutta on se valittu vuoden 2014 hauskimmaksi blogiruoaksi. Kanaa Igorin tapaan onkin loistava ruoka, jota tein muutaman kerran lähes peräkkäin. Olen lisännyt kummallakin kerralla kastikkeeseen yhden purkin tomaattisosetta (pyreen lisäksi) yrtein maustettuna. Seuraavalla kerralla meinaan jättää tuon pyreen kokonaan pois ja pärjätä pelkällä soseella. Se tuo kastikkeeseen kuitenkin eri tavalla mehukkuutta, mutta ei kuitenkaan liian tomaattista makua. Testatkaa itse, niin tiedätte sitten =D

Ruokailun ei tarvitse myöskään aina olla niin vakavaa ja sen vuoksi meillä syötiinkin yhtenä päivänä nacho-broilerivuokaa, NAM! Tulisuutta pystyy hyvin säätelemään, jotta tämä herkku sopisi mahdollisimman monen ruokailijan suuhun. Parasta tässä oli kuitenkin se päällinen, jossa sekoitettiin salsakastike ja maustamaton tuorejuusto. Tai siis se teki tästä niin maistuvaa mättöruokaa. Ruoka maistui myös vähän vilustuneenakin illan mittaan, eikä siitä jäänyt kuin muutama kidneypapu jäljelle :)

Syötiin meillä toki perinteistä lammastakin ja se se vasta herkkua olikin. Pitkään marinoitunutta ja hautunutta kera itse tehtyjen valkosipulipottujen. Olipa kerrassaan loistavaa! Kuten varmaan arvaattekin, oli ruoka perheemme pataruokaekspertin aikaansaannosta.

Hyvän ruuan lisäksi pääsiäiseen kuului Renee Knightin kirja "Kenenkään ei pitänyt tietää". Kirja on kirjailijan esikoisromaani ja odotan innolla jo seuraavaa. Sen verran vetävä lukukokemus kirja oli. Oikea lukusukkula, termi jota Krista blogissaan Lukutoukan kulttuuriblogi käyttää kirjasta. Pidän kirjoissa (kuin elokuvissakin) juuri tämänkaltaisesta psykologisesta jännityksestä, jonka koukkuun jäädessään lukijan on vaikea laskea kirjaa käsistään, ennen kuin se on loppuunluettu!

Näihin ihanaisiin sitä meidän pääsiäinen sitten loppui. Kiitos pääsiäinen vm. 2016, olit loistava kaikessa aurinkoisuudessaan :)

Kirja kuin käsityö

Tänään aamulla kahvikupin äärellä, tyttöjen leikkiessä sopuisasti yhdessä, sain päätökseen Karen Joy Fowlerin kirjan Olimme ihan suunniltamme. Ajauduin kirjan pariin Me naiset -lehden vinkkaamana. Kirjasta kerrottiin seuraavaa:

"Kirja on kerännyt kehuja varsinkin yllätyskäänteensä ansiosta. Se onkin veretseisauttava, ja vetävästi kirjoitettu tarina jää mieleen pitkäksi aikaa. Romaani on eloisa ja pirteä mutta samalla surullinen perhetarina nuoresta Rosemarysta, jonka poikkeuksellinen lapsuus varjostaa hänen koko elämäänsä."

Tämän perusteella odotin kirjalta jotain ihan muuta, mitä se loppujen lopuksi olikaan. Kovasti mainostettu yllätyskäänne kyllä toteutui, käänne jota en ainakaan em. arvostelun perusteella osannut ajatella. Muita arvosteluita en kirjasta ennakkoon lukenut ja oikeastaan hyvä niin, koska muutoin olisin saattanut jopa kirjan sivuuttaa. Mutta onneksi luin sen. Se oli ihan kelpo kirja, helposti luettava, ajatuksia herättävä, välillä jopa karmiva, välillä jopa hymyilyttävä. Jos kuitenkin haluaa hieman enemmän kirjasta tietää ennakkoon, seikkaperäisemmin kirjaa avataan esim. Lumiomena -blogissa sekä Luetut, lukemattomat -blogissa.

Kirjan luettuani, löysinkin sille sopivasti oman paikan juuri valmistuneiden käsitöiden keskeltä. Miten hyvin se sopikaan niiden kaveriksi :) Tyynynpäällinen syntyi hetken mielijohteesta, ajatuksesta tuhota kaikki keräämäni Novitan Hanko-langat. Langoista on vuosien mittaan syntynyt jos jonkinlaista, mutta mikään niistä ei loppujen lopuksi miellyttänyt niin paljon, että olisivat saaneet jäädä käyttöön. Langasta on erittäin miellyttävä sekä neuloa että virkata, joten joskus ostan sitä uuden kasan ja loihdin siitä jotain kivaa :) Nyt löysin langoille lopullisen paikkansa. Tai ainakin luulin niin.... =D

Mutta nyt muihin tämänpäiväisiin ArjenIloihin :)