Tämän päiväiselle juoksulenkillekin riensin kirmaten, koska sen päätteksi oli luvassa kunnon rahkapiirakka kahvit. Piirakka onnistui loistavasti ja tätä tekee mielellään myös pääsiäisen ulkopuolella.
Rahkapiirakan ohjeen löysin Peggyn pieni punainen tupa -blogista. Reseptissä oli mukana myös Smarties-karkkeja, mutta ne päätin jättää pois. Ne eivät mielestäni erityisen kauniilta blogissa olleessa kuvassa näyttäneet, enkä toisaalta osannut niitä tähän edes kaivatakaan. Sen verran tuossa tsekkasin, että samalla kaavalla oli tehty myös mustikkainen versio, pitänee kokeilla sitäkin :)
Kun kerran em. blogin löysin, ammensin sieltä myös muutaman ruuankin. Mikään ruokien kaunokainen tämä ei tosissaan ole, mutta on se valittu vuoden 2014 hauskimmaksi blogiruoaksi. Kanaa Igorin tapaan onkin loistava ruoka, jota tein muutaman kerran lähes peräkkäin. Olen lisännyt kummallakin kerralla kastikkeeseen yhden purkin tomaattisosetta (pyreen lisäksi) yrtein maustettuna. Seuraavalla kerralla meinaan jättää tuon pyreen kokonaan pois ja pärjätä pelkällä soseella. Se tuo kastikkeeseen kuitenkin eri tavalla mehukkuutta, mutta ei kuitenkaan liian tomaattista makua. Testatkaa itse, niin tiedätte sitten =D
Ruokailun ei tarvitse myöskään aina olla niin vakavaa ja sen vuoksi meillä syötiinkin yhtenä päivänä nacho-broilerivuokaa, NAM! Tulisuutta pystyy hyvin säätelemään, jotta tämä herkku sopisi mahdollisimman monen ruokailijan suuhun. Parasta tässä oli kuitenkin se päällinen, jossa sekoitettiin salsakastike ja maustamaton tuorejuusto. Tai siis se teki tästä niin maistuvaa mättöruokaa. Ruoka maistui myös vähän vilustuneenakin illan mittaan, eikä siitä jäänyt kuin muutama kidneypapu jäljelle :)
Syötiin meillä toki perinteistä lammastakin ja se se vasta herkkua olikin. Pitkään marinoitunutta ja hautunutta kera itse tehtyjen valkosipulipottujen. Olipa kerrassaan loistavaa! Kuten varmaan arvaattekin, oli ruoka perheemme pataruokaekspertin aikaansaannosta.
Hyvän ruuan lisäksi pääsiäiseen kuului Renee Knightin kirja "Kenenkään ei pitänyt tietää". Kirja on kirjailijan esikoisromaani ja odotan innolla jo seuraavaa. Sen verran vetävä lukukokemus kirja oli. Oikea lukusukkula, termi jota Krista blogissaan Lukutoukan kulttuuriblogi käyttää kirjasta. Pidän kirjoissa (kuin elokuvissakin) juuri tämänkaltaisesta psykologisesta jännityksestä, jonka koukkuun jäädessään lukijan on vaikea laskea kirjaa käsistään, ennen kuin se on loppuunluettu!
Näihin ihanaisiin sitä meidän pääsiäinen sitten loppui. Kiitos pääsiäinen vm. 2016, olit loistava kaikessa aurinkoisuudessaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti