Pääsiäisen highlightit

Niin se vaan taas hujahti pääsiäinen vm. 2016. Sääthän suosi oikein kunnolla ja olikin ihana viettää aikaa ulkona niin perheen kanssa kuin yksinkin. Olen ollut niin innoissaan, kun vanhempi lapseni vihdoinkin rohkaistui mutkamäessä ja käytiinkin nauttimassa laskettelupäivästä "isompien" kesken Häkärinteillä Hankasalmella. Voin lämpimästi suositella paikkaa kaikille, jotka vain laskettelupaikkaa täältä keskemmältä Suomea kaipaavat. Lasten tarpeet huomioitu erinomaisesti! 10 points :)

Tämän päiväiselle juoksulenkillekin riensin kirmaten, koska sen päätteksi oli luvassa kunnon rahkapiirakka kahvit. Piirakka onnistui loistavasti ja tätä tekee mielellään myös pääsiäisen ulkopuolella.

Rahkapiirakan ohjeen löysin Peggyn pieni punainen tupa -blogista. Reseptissä oli mukana myös Smarties-karkkeja, mutta ne päätin jättää pois. Ne eivät mielestäni erityisen kauniilta blogissa olleessa kuvassa näyttäneet, enkä toisaalta osannut niitä tähän edes kaivatakaan. Sen verran tuossa tsekkasin, että samalla kaavalla oli tehty myös mustikkainen versio, pitänee kokeilla sitäkin :)

Kun kerran em. blogin löysin, ammensin sieltä myös muutaman ruuankin. Mikään ruokien kaunokainen tämä ei tosissaan ole, mutta on se valittu vuoden 2014 hauskimmaksi blogiruoaksi. Kanaa Igorin tapaan onkin loistava ruoka, jota tein muutaman kerran lähes peräkkäin. Olen lisännyt kummallakin kerralla kastikkeeseen yhden purkin tomaattisosetta (pyreen lisäksi) yrtein maustettuna. Seuraavalla kerralla meinaan jättää tuon pyreen kokonaan pois ja pärjätä pelkällä soseella. Se tuo kastikkeeseen kuitenkin eri tavalla mehukkuutta, mutta ei kuitenkaan liian tomaattista makua. Testatkaa itse, niin tiedätte sitten =D

Ruokailun ei tarvitse myöskään aina olla niin vakavaa ja sen vuoksi meillä syötiinkin yhtenä päivänä nacho-broilerivuokaa, NAM! Tulisuutta pystyy hyvin säätelemään, jotta tämä herkku sopisi mahdollisimman monen ruokailijan suuhun. Parasta tässä oli kuitenkin se päällinen, jossa sekoitettiin salsakastike ja maustamaton tuorejuusto. Tai siis se teki tästä niin maistuvaa mättöruokaa. Ruoka maistui myös vähän vilustuneenakin illan mittaan, eikä siitä jäänyt kuin muutama kidneypapu jäljelle :)

Syötiin meillä toki perinteistä lammastakin ja se se vasta herkkua olikin. Pitkään marinoitunutta ja hautunutta kera itse tehtyjen valkosipulipottujen. Olipa kerrassaan loistavaa! Kuten varmaan arvaattekin, oli ruoka perheemme pataruokaekspertin aikaansaannosta.

Hyvän ruuan lisäksi pääsiäiseen kuului Renee Knightin kirja "Kenenkään ei pitänyt tietää". Kirja on kirjailijan esikoisromaani ja odotan innolla jo seuraavaa. Sen verran vetävä lukukokemus kirja oli. Oikea lukusukkula, termi jota Krista blogissaan Lukutoukan kulttuuriblogi käyttää kirjasta. Pidän kirjoissa (kuin elokuvissakin) juuri tämänkaltaisesta psykologisesta jännityksestä, jonka koukkuun jäädessään lukijan on vaikea laskea kirjaa käsistään, ennen kuin se on loppuunluettu!

Näihin ihanaisiin sitä meidän pääsiäinen sitten loppui. Kiitos pääsiäinen vm. 2016, olit loistava kaikessa aurinkoisuudessaan :)

Kirja kuin käsityö

Tänään aamulla kahvikupin äärellä, tyttöjen leikkiessä sopuisasti yhdessä, sain päätökseen Karen Joy Fowlerin kirjan Olimme ihan suunniltamme. Ajauduin kirjan pariin Me naiset -lehden vinkkaamana. Kirjasta kerrottiin seuraavaa:

"Kirja on kerännyt kehuja varsinkin yllätyskäänteensä ansiosta. Se onkin veretseisauttava, ja vetävästi kirjoitettu tarina jää mieleen pitkäksi aikaa. Romaani on eloisa ja pirteä mutta samalla surullinen perhetarina nuoresta Rosemarysta, jonka poikkeuksellinen lapsuus varjostaa hänen koko elämäänsä."

Tämän perusteella odotin kirjalta jotain ihan muuta, mitä se loppujen lopuksi olikaan. Kovasti mainostettu yllätyskäänne kyllä toteutui, käänne jota en ainakaan em. arvostelun perusteella osannut ajatella. Muita arvosteluita en kirjasta ennakkoon lukenut ja oikeastaan hyvä niin, koska muutoin olisin saattanut jopa kirjan sivuuttaa. Mutta onneksi luin sen. Se oli ihan kelpo kirja, helposti luettava, ajatuksia herättävä, välillä jopa karmiva, välillä jopa hymyilyttävä. Jos kuitenkin haluaa hieman enemmän kirjasta tietää ennakkoon, seikkaperäisemmin kirjaa avataan esim. Lumiomena -blogissa sekä Luetut, lukemattomat -blogissa.

Kirjan luettuani, löysinkin sille sopivasti oman paikan juuri valmistuneiden käsitöiden keskeltä. Miten hyvin se sopikaan niiden kaveriksi :) Tyynynpäällinen syntyi hetken mielijohteesta, ajatuksesta tuhota kaikki keräämäni Novitan Hanko-langat. Langoista on vuosien mittaan syntynyt jos jonkinlaista, mutta mikään niistä ei loppujen lopuksi miellyttänyt niin paljon, että olisivat saaneet jäädä käyttöön. Langasta on erittäin miellyttävä sekä neuloa että virkata, joten joskus ostan sitä uuden kasan ja loihdin siitä jotain kivaa :) Nyt löysin langoille lopullisen paikkansa. Tai ainakin luulin niin.... =D

Mutta nyt muihin tämänpäiväisiin ArjenIloihin :)

Tekemisen huumaa monella saralla :)

Mennyt viikko oli oikein tekemisen tykitystä. Tuntui siltä, että energiaa riittii moneen ja valmistakin tuli. Novitan sukkalehti 2015 tarjosi helpon ohjeen virkattuihin sukkiin. Empähän ollut aiemmin sukkia virkannut ja kantapääkin onnistui malliikkaasti ilman reikiä =D Näitä syntyy varmasti vastaisuudessa lisääkin.

Herkkuja syntyi perheen vanhimman jäsenen edelleen vanhentuessa. Olen aiemminkin tehnyt Mokkapaloja Heleen´s Hobbies -blogin ohjeella ja täytyy myöntää, ettei leipuri väärässä ole ollut, kun tituleeraa ohjetta "valehtelematta parhaiksi mokkapaloiksi". Pohjasta tulee aivan loistava, mehevä ja maukas. Reseptissä ei ole mitään erityistä, mutta lienee muna-sokeri-vaahdon määrä tässä tekee sen kuohkeuden, josta pidän. Usein mokkapaloihin liittyvät yritykset ovat lässähtäneet ja pohjasta on tullut uunipellin kokoinen frisbee-kiekko. Ja herkkujahan saa aina syödä, mikäli itse jaksaa niitä väsätä. Onneksi tätä herkkua on vielä runsaasti jäljellä pakkasessa. Kohmeinen pala kahvin kanssa tekee päiväkahvista päiväkahvin :)

Viikon kruunasi vielä hyvin onnistunut kaalilaatikko hieman uudella twistillä. Olen valmistanut laatikkoa aiemmin anopilta saadulla perinteistäkin perinteisemmällä ohjeella, mutta innoitusta uuteen tarjosi jälleen Habanerokitchen -ruokablogi. Korvasin ohjeen juuston Koskenlaskijan Ruoka cheddarilla, koska ruuan tulee sopia kaikkien ruokailijoiden suuhun. Ripautin jauhelihan sekaan kyllä vähän chilijauhetta, mutta vain laittamisen ilon vuoksi :) Kunnon haudutus uunissa ja syömään. Tällä reseptillä taitaa kaalilaatikko valmistua seuraavankin kerran. Suosittelen!

Mutta nyt, koska aurinko ilostuttaa meitä koko olemuksellaan, lähdemme ulkoilemaan. Katsotaanhan mitä tuleva viikko tuo tullessaan :)

Aihetta juhlaan!

Tadaa... Anelmais-säärystimeni ovat valmiit :) Sen kunniaksi nautin nyt uunituoreen pullan kermavaahdolla sekä raparperihillolla!

Kirjoneulonta ei aiemmin ole ollut lainkaan minun juttuni. Aina olen saanut langat niin kirraamaan, ettei kuviosta juuri ole tolkkua saanut. Säärystimien kohdalla sain kuin sainkin langat kulkemaan mukavasti matkassa ja into kirjoneuleisiin taisi syttyä :)

Edelleen minulla on kuitenkin suuri ongelma, eli kantapään neulominen. Se ei luonnistu sitten niin millään. Ammottavia reikiä siellä sun täällä. Siksi säärystimet. Toisekseen, perinteiset villasukat eivät kestä matkassani. Jokaisessa sukassani on tällä hetkellä päkiöiden alla reiät. Ja parsijaksi minusta ei ole! Enkä millään haluaisi neuloa sukkiani rautalangasta :) Siksi siis säärystimet.

Ohje säärystimien kuvioon on Novitan Sukkalehdestä 2015. Noudatin ohjetta aina kantalappuun asti. Siinä kohdassa päättelin 2 ja 3 puikoilta yhteensä 24 silmukkaa ja jatkoin kerroksen loppuun normaalisti. Seuraavalla kerroksella loin uudet 24 silmukkaa päätettyjen tilalle ja edelleen kerros normaalisti loppuun. Tämän jälkeen toistin sukkaohjeen kerroksia 36-39 yhteensä kolme kertaa ja päättelin silmukat.

Viimeistelin reunat vielä virkkaamalla. Jalkaterässä virkkasin yhden kierroksen ensin kiinteitä silmukoita, jonka jälkeen seuraavalla kerroksella keskitin aaltomaisen reunan jalkaterän yläpuolelle (reunuksen ohje löytyi netistä Garnstudion sivuilta mallista Lisbeth). Muutoin virkkasin kiinteitä silmukoita. Lopuksi virkkasin vielä punaisella langalla kiinteitä silmukoita kantapään ympäri, jotta sekin reuna asettui paremmin.

Kaiken kaikkiaan malli on kiva neuloa, mielenkiinto pysyy hyvin yllä ja valmista tulee suhteellisen nopeasti. Seuraavat saavat luvan olla hieman pirtsakammat :) Mutta ensin kuitenkin jotain muuta kivaa....

Bueno basilikapesto ja eittämättä täydellinen pizzapohja :)

Viikonloppu oli herkullinen monella tapaa, mutta kulminoitui muutamaan onnistuneeseen kokkaukseen keittiössä.

Haluan ehdottomasti jakaa tämän peston ohjeen, koska se on vaan niin loistava, monikäyttöinen ja nopea tehdä. Menneellä viikolla pestoa syötiin kanafileiden kanssa, salaatinkastikkeena sekä margariinin korvaajana leivän päällä. Tätäkin suosittelen lämpimästi kokeilemaan :)

Peston ohje löytyi Kunto Plus -lehden viimeisimmästä numerosta 4/2016. Itse asiassa lehdessä on monia muitakin mielenkiintoisia ja varmasti kokeilemisen arvoisia dippejä ja kastikkeita, mutta tämä basilikapesto on yksi lemppareistani. Kun pestoa on jääkaapissa, ei margariinia tule edes ajatelleeksi sipaista leivälle tai kaataa valmista salaatinkastiketta pullosta tuoreiden kasvisten päälle. Kuten lehdessäkin todetaan: "Mikään ei piristä tylsää ateriaa niin kuin hyvä kastike".

Basilikapesto
Sekoita seuraavat ainekset sauvasekoittimella: 
1 nippu basilikaa
50 g pinjansiemeniä (paahdettuna)
50 g parmesaaniraastetta
1 dl oliiviöljyä
1 valkosipulin kynsi
mustapippuria
suolaa 

Toinen highlight osui lauantai-illan ruokaan. Vanhempi tyttäreni pyysi useamman kerran viime viikolla tekemään lemppariaan, eli ananas pizzaa. Toteutin hänen toiveensa lauantaina. Pidän pizzassa ehdottoman tärkeänä pohjaa ja eittämättä täydellinen pizzapohja löytyy Habanerokitchen -blogista. Kyseisellä ohjeella on keittiössämme valmistunut pizzaa aiemminkin, mutta nyt kokeilin sitä myös ihan itse. Ja se toimi minunkin tekemänä (sähköuunissa). Täytyy tosin myöntää, että leivinuunissa arinalla paistettu pizza on jotain ihan taivaallista.

Yksi salaisuus on varmasti durum-vehnäjauhoissa, toinen uunin kova lämpö ja kolmas pellin kuumentaminen uunissa ennen pizzan latomista. Pohjasta tuli tosi rapsakka ja ohut, ominaisuuksia joita arvostan suuresti. Kokemuksen rintaäänellä voin nyt sanoa, että ennen pizzapohjan laittamista tulikuumalle pellille, kannattaa pohja laittaa leivinpaperille ja sit vetästä koko paketti pellille. Muutoin pohjan käsittely pellin päällä on mahdotonta! Lopputulos oli maistuvaa :)

Sen verran täytyy vielä viikonlopun ruokailuista kertoa, että sunnuntaina iltaruoka oli pitkään leivinuunissa hautunutta pataruokaa lampaasta ja porosta. Kylläpä maistui! Yritän seuraavalla kerralla olla paremmin hollilla, kun mies kokkaa, niin saadaan niitäkin herkkuja tänne.

Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli herkullinen myös muilla tavoin. Sain urheiltua kumpanakin päivänä, tuli ulkoiltua ja mikä parasta lauantai oli KARKKIPÄIVÄ :) Toivon jo ensi viikolla saavani tänne otteita kädentaidoistani sekä lukukokemuksistani. Kuulemisiin :)

Arkiruokaa, olkaa hyvä :)

Suhteeni ruokaan on tällä hetkellä hyvin arkinen, joskus harvoin gourmeinen :) Olen pyrkinyt siihen, että miettisin useamman päivän ruuat etukäteen. Tällä taktiikalla haluaisin vähentää käyntikertoja kauppaan ja ehkä jopa säästää. Mutta ennen kaikkea myös välttää niitä ärsyttäviä tilanteita, kun ruoka pitäisi olla jo pöydässä, kaapeissa ei mitään järkevää, mutta jotain pitäisi syödä. Taloutemme miespuoliselle kokille em. tilanteet eivät aiheuta päänvaivaa ja usein sieltä valmistuukin jokin makuhermoja kutkuttava pasta-ateria. Niistä myöhemmin, kunhan sellainen tilanne tulee jälleen eteen :)

Tänään ruokalistalla oli tonnikalalasagne, joka maistui erinomaiselta. Näissä ruuissa yhdistyy niin helppous kuin riittävyyskin. Huominen lounas on valmista jo tänään, JEE! Bongasin reseptin osoitteesta http://www.k-ruoka.fi/reseptit/tonnikalalasagne/. Muutoin noudatin reseptin aineksia, mutta kaprikset jätin pois ja tomaattimurska oli valmismaustettu yrteillä. Ehdottomasti kokeilemisen arvoista!

Uskomatonta, mutta TOTTA!

Tänään se vihdoin tapahtui, rohkaistuin ja sain aikaiseksi alkaa pitämään omaa blogia. Ajatus siitä sai alkunsa jo vuonna 2010 hyvän ystäväni innoittamana ja ArjenIlona on ollut olemassa sieltä lähtien. Mutta lienee esikoiseni syntymä samoihin aikoihin vei ajatukseni jonnekin aivan muualle ja blogikirjoittelu sai väistyä. Mutta nyt, vaikka lapsosia on syntynyt tässä välissä yksi lisää, haluan antaa itselleni mahdollisuuden toteuttaa jo pitkään mielessä muhinutta ajatusta. Nyt on sen aika!

Vaikka bloggaria voidaankin soimia liian laajasta kirjosta aiheita yhdessä blogissa, haluan omassani tuoda esiin niitä arkisia aherruksia, joista meidän perheen päivät koostuvat. Ne liittyvät niin ruokaan, monenlaisiin harrastuksiin kuin esimerkiksi matkusteluunkin. Tervetuloa siis mukaan seuraamaan ArjenIlona -blogia :)

PS: Kuva ylätunnisteessa on viimeisimmältä matkaltamme Perusta. Vietimme siellä lähes koko helmikuun. Vierailu Machu Picchulla oli mieleenpainuva. Uskomatonta, mutta TOTTA!